… ajasta ja paikasta riippumatta …: digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti

Tutkimustuotokset: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

  • Leena Viinamäki
  • Ville Julius Kivivirta
  • Olli Voutilainen
  • Antti Samuli Syväjärvi
  • Asko Juhani Suikkanen

Tiivistelmä

Tausta: Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -tutkimushankkeessa on tutkittu
verkkoasioinnin (ml. internet ja mobiili) rajoja ja mahdollisuuksia saavutettavuuden näkökulmasta. Tar-
kastelun keskiössä ovat verkkopalveluiden helppokäyttöisyys, käyttönopeus ja palvelutarpeeseen vas-
taaminen kansalaisryhmittäisen ja alueellisen tasavertaisuuden näkökulmista erityisesti harvaan asutulla
maaseudulla asuvan väestön keskuudessa. Hankkeessa on selvitetty palveluiden käyttäjien ja palvelui-
den tuottajien käsityksiä verkkoasioinnin käyttöintensiteettiä ohjaavista tekijöistä.
Tavoite: Hankkeen päätavoitteena on selvittää verkkopalveluiden käytön vahvuuksia ja heikkouksia (ny-
kytilanne) sekä mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä (lähitulevaisuus) etenkin harvaan asutulla maaseudulla.
Aihetta lähestytään palveluiden käyttäjänäkökulmasta (kansalaiset) ja tuottajanäkökulmasta (viranomai-
set). Päätavoitteen tarkentavat tutkimuskysymykset liittyvät verkkoasioinnin ja -palveluiden saavutetta-
vuuteen ja alueelliseen tasa-arvoon, käytettävyyteen, toimivuuteen ja toimintavarmuuteen sekä käyttäjä-
profiiliin.
Tutkimusasetelma: Tutkimusaineistot muodostuvat Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakun-
nissa toteutetuista kansalais- ja viranomaiskyselyistä tilastodatan lisäksi. Kansalaiskyselyssä ei ollut mu-
kana asukkaita maakuntien keskuskaupungeista Rovaniemeltä (Lappi), Vaasasta (Pohjanmaa) eikä Jo-
ensuusta (Pohjois-Karjala). Tutkimushankkeessa toteutuu 3-osainen kuiluanalyysi, mikä mahdollistaa di-
gipalveluja käyttävien kansalaisten ja niitä tuottavien julkisrahoitteisten palvelujen tuottajatahojen näke-
mysten vertailun digikansalaisuuden muotoutumisen reunaehdoista. Lisäksi hankkeen yhteydessä toteu-
tettiin alueellisia työpajoja sekä hanketta tukevia haastatteluja järjestösektorin toimijoille ja saamelaisalu-
een avaininformanteille.
Tulokset: Kansalaiskyselyn tulosten mukaan sujuva internetperustainen asiointikokemus on ensiarvoi-
sen tärkeää, kun kansalaiset arvioivat internetperustaisen asioinnin valintaa suhteessa henkilökohtaisiin
asiointikanaviin eli käyntiasiointiin ja puhelinasiointiin. Kansalaiskyselyyn vastanneet haluavat pitää inter-
netasioinnin rinnalla perinteiset palvelut sekä niiden toimivuuden että luotettavuuden takia. Kansalaisille
internetperustainen asiointi ei näyttäydy ainoastaan niiden osuuden määrällisenä lisäämisenä, vaan
myös palvelumuotojen kehittämisenä ja rinnakkaisena olemassaolona. Hankkeessa hyödynnetyn paik-
katietopohjaisen, kuntatasolle yleistetyn kaupunki–maaseutu -alueluokituksen näkökulmasta kaupunki-
kuntien ja kaupungin läheisten maaseutukuntien asukkailla näyttäisi olevan ainakin jossain määrin pa-
remmat valmiudet ja edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen kuin kaupunkikunnista syrjäisempien
maaseutukuntien asukkailla. Kansalaisten ja julkisrahoitteisten palveluiden tuottajat olivat varsin samaa
mieltä internetperustaisten asioinnin eduista ja reunaehdoista. Tärkeimpinä digiasioinnin reunaehtoina
pidettiin internetliittymän toimintavarmuutta ilman teknisiä ongelmia ja helppokäyttöisyyttä ja tärkeimpänä
etuna asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Lisäksi niin kansalaiset kuin viranomaiset pitivät
digiasiointia ainakin jossain määrin hyvänä vaihtoehtona viranomaiskäynnille. Infrastruktuuri ei kuiten-
kaan palveluiden tuottajien näkökulmasta mahdollista digipalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä Poh-
jois-Karjalan ja Lapin harvaan asutuilla alueilla, kansalaisten eriarvoisuus koettiin ongelmaksi ja tietohal-
linnon kykyä ratkaista kohdattuja ongelmia pidettiin varsinkin Lapissa riittämättöminä. Maakuntien viran-
omaiset pitivät digitalisaatiota Suomessa liian tuottajavetoisena, eikä hallinnon vanhoja toimintamalleja
ole digitalisaatiosta maakunnissa vastaavien viranomaisten mukaan kyetty tarpeeksi uudistamaan digi-
talisaatiota tukemaan. Kansalaisten ehdotuksissa internetperustaisten asioinnin kehittämiseksi korostui
sivustojen muuttaminen helppokäyttöisemmiksi ja käytettävämmiksi sekä palautepalvelun kehittäminen
esimerkiksi chat-palveluiden käyttöönoton muodossa. Viranomaisten ehdotuksissa taas korostui vah-
vasti, että valtion tulisi ottaa selkeä rooli internetperustaisten palvelujen kehittämisessä. Tähän liittyy sekä
toimivien tietoliikenneyhteyksien takaaminen koko maahan että yhtenäiset eri palveluntuottajien tarjoa-
mat palvelut.
Johtopäätökset: Digitalisaatio lisää alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten elämisen mahdollisuuksia
myös harvaan asutulla maaseudulla, jos digitalisaation mahdollisuudet otetaan optimaalisesti hyötykäyt-
töön niin palveluja tuottavien tahojen kuin palveluja käyttävien kansalaistenkin keskuudessa. Ennakoiva,
alueiden tilanneanalyysiin perustuva resurssointi digitalisaation mahdollistavaan perusinfraan luo positii-
visen kehityssuunnan maamme eri alueilla asuville kansalaisille ja toimijatahoille.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaRovaniemi
JulkaisijaLapin ammattikorkeakoulu
Sivumäärä198
ISBN (elektroninen)2489-2610
ISBN (painettu)978-952-316-190-0
TilaJulkaistu - 2017
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu tutkimus- tai kehittämisraportti

Julkaisusarja

NimiLapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A, Referee-tutkimukset
KustantajaLapin ammattikorkeakoulu
Numero1/2017
ISSN (elektroninen)2489-2610