Miltä mielikuvamme näyttävät: Kuvaristikon piirrokset multimodaalisina artefakteina

Research output: Contribution to conferencePaperScientific

Abstract

Esitelmässäni muutos tarkoittaa kuvan siirtymää ja muuntumista mielikuvasta näkyvään, materiaaliseen muotoon. Kyseessä on abstrahoinnin prosessi, joka jakautuu mielen sisäiseen kognitiiviseen toimintoon sekä ulkoiseen visuaaliseen pelkistämiseen. Sisäiseen abstrahointiin kuuluu tapamme ryhmitellä asioita kategorioihin ja seuloa kohteen olennaisia piirteitä. Ulkoinen pelkistäminen on näiden valittujen piirteiden esittämistä. Abstrahoinnin periaate on keskeinen useissa visuaalisen suunnittelun tehtävissä, esimerkiksi julisteiden, yritystunnusten ja liikennemerkkien muotoilussa. Sitä tarvitaan muun muassa havaitsemisen helpottamiseksi ja käytettävyyden edistämiseksi. Pelkistämisen tavat nojautuvat perinteisesti suunnittelijoiden hyviksi havaitsemiin käytäntöihin ja niiden soveltamiseen tilannekohtaisesti. Esimerkiksi Poulin (2012) toteaa, että abstrahointi toteutetaan kunkin käyttökohteen vaatimalla tavalla. Esityksessäni pyrin lisäämään ymmärrystä koko abstrahoinnin prosessista valitsemani kuvatyypin kautta. Samalla testaan multimodaalisen analyysin sovellettavuutta tähän aineistoon. Pureudun kuvaristikoiden pieniin piirroksiin, joissa tekijä on pelkistänyt konkreettisen tai käsitteellisen asian. Lähtökohtana on ristikkoon ratkaistava sana – tosin kuvan ja sanan suhteita on erilaisia. Tuon esille, millaisin visuaalisin keinoin piirrokset antavat vaikutelman, että ne viittaavat meitä ympäröiviin, todellisiin tai kuviteltuihin kohteisiin. Semioottisesti kyse on siis merkin ja kohteen välisestä suhteesta. Kiinnostavaa on myös, miksi juuri näitä keinoja käytetään. Lähestyn aineistoani multimodaalisuuden näkökulmasta. Multimodaalisuuden teoria kiinnittää huomion siihen, millaisia ilmaisuvaroja on olemassa ja miten niitä käytetään usein tavoitteellisesti (Jewitt & Oyama 2001). Piirrokset ovat multimodaalisia artefakteja, joiden visuaalisuus voidaan pilkkoa alamoodeihin, esimerkiksi viivoihin ja väreihin. Artefaktien materiaalisuus ohjaa keskeisesti pelkistämisen tapaa. Analyysi osoittaa, miten reaalimaailman näköhavainto pelkistyy piirrettynä sekä tuo esille erilaisia esittämisen konventioita ja intertekstuaalisia viittauksia. Tulokset liittyvät myös modaliteetista käytävään keskusteluun: piirrosten koetaan vastaavan todellisuutta sillä perusteella, että katsoja täydentää käsitteen mielessään niihin tiivistettyjen vihjeiden perusteella. Kirjallisuus: Jewitt, C. & Oyama, R. (2001). Visual meaning: a social semiotic approach. Teoksessa van Leeuwen & Jewitt (toim.) Handbook of Visual Analysis. Poulin, R. (2012). The Language of Graphic Design. An Illustrated Handbook for Understanding Fundamental Design Principles. Beverly, MA: Rockport Publishers.
Original languageFinnish
Publication statusPublished - 13 Dec 2019
MoEC publication typeNot Eligible
EventKulttuurintutkimuksen ja kulttuuripolitiikan päivät - Tampere, Suomi, Tampere, Finland
Duration: 13 Dec 201914 Dec 2019

Conference

ConferenceKulttuurintutkimuksen ja kulttuuripolitiikan päivät
CountryFinland
CityTampere
Period13.12.201914.12.2019